Konservointitoimenpiteiden ensimmäinen vaihe on kohteen perinpohjainen tutkimus. Kiinnostavimpia seikkoja konservaattorin kannalta ovat käytetyt materiaalit, valmistustapa ja teoksen merkitys. Sirkushevoset- taideteos on alun perin tarkoitettu ulkotilakäyttöön. Käyttötaide on ajatuksena kiehtova ja yhteisöllinen, mutta taideteoksena se vaatii erilaisen tarkastelukulman.
Teoksella voi olla rahallista, esteettistä, käytännöllistä, historiallista ja sosiaalista arvoa. Huomioon ottaen kyseisen teoksen luonne, on tärkeä pohtia, mikä yllämainituista arvoista ja merkityksistä nousee ylitse muiden.
Kohdetta tarkasteltaessa ensimmäisen kerran keväällä 2013 kummiluokan oppilaiden kanssa huomasimme kuinka hevosia käytetään. Esille nousivat lasten tavat kiivetä hevosten selkään, joista pystyimme päättelemään pahiten rasitusta kokevat kohdat. Tästä pysyimme kartoittamaan ilkivallan ja käytöstä johtuneiden vauriokohtien erot.
Blanco tutkittavana
Aloitimme tutkimuksen Blanco-nimisestä hevosesta. Blancolta on irronnut puolet vasemmasta jalasta, eikä puuttuva osa ole enää tallessa. Hevosten vasemmat etujalat kokevat kovimman rasituksen, koska monet ratsastajat pitävät sitä jalansijana teoksen selkään noustessa. Jalka on luultavasti haurastunut käytön aikana. Rikkonainen jalka on revitty ja hävinnyt lopullisesti sen johdosta.
Saatuamme Blanco -hevonen irti sen vanhasta puisesta jalustasta, veimme sen valokuvauslaboratorioon röntgenkuvauksiin. Kuvista pystyimme päättelemään lisää teoksen tekotavasta. Tässä vaiheessa meitä kiinnosti tietää, sisälsikö lasikuidusta tehty Blanco tukitankoja kehossaan. Myös poikkileikkausnäyte otettiin hevosen pintakerroksesta, jota tarkasteltaessa voidaan havaita vuosien varrella tehdyt vauriokorjaukset ja mahdollisesti materiaalit, joita on korjauksissa käytetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti