Pena (ruskea hevonen)

Nimi: Pena
Ikä: 34
Väri: Ruskea
Vauriot: Reikiä, huono maali, purkkaa, töherryksiä, naarmuja, hutera ja vasen jalka puuttuu
Ympäristö: Sijaitsee S-marketin edustalla, ympäristössä on paljon roskia, jonkinlaisia kukkia ja muita kasveja
Kunnostus: Otettiin näytteitä ja vietiin Tikkurilan Metropoliaan, maalataan ja pestään, reiät paikataan ja lisätään jalka

Hevonen kuvattuna sivusta päin.

Hevonen kuvattuna edestä päin.

Hevosen katkennut jalka.

Brownie Perttinen-ruskea hevonen

Brownie Perttisellä on paljon vammoja ja se on kolhiintunut huonon kohtelun takia.
sillä on häntä poikki, siihen on töhritty, sitä on potkittu ja se on hyvin huonossa kunnossa,kuten muutkin hevoset.
Brownie on toinen  ruskeista hevosista ja sen tunnistaa irronneesta hännästä.

                                                          Brownien häntä on irti.
                                         

                                              Kun aikaa kuluu tarpeeksi niin hevoset alkavat
                                                                      sammaloitua.

                                             Tässä näkyy hyvin jäljet siitä, miten hevoselle
                                                          kiivetään kavion kautta.

                                           Tässä nähdään miten käy kun hevosta yritetään
                                             maalata uudestaan eri sävyisellä maalilla.

Komeetta - harmaa hevonen

Komeetta on sirkushevosista luultavasti ehjin. Se on ennen ollut harmaa, mutta se näyttää nykyään valkoiselta, koska sitä on maalattu moneen kertaan eri sävyillä. Siltä ei puutu raajoja, mutta siinä on paljon töherryksiä ja maali hilseilee pahasti. Hevosessa on myöskin aika suuri reikä, josta kaivettin näyte vaurionkartoituspäivänä.

                                              Opiskelijat ottivat näytteitä Komeetasta.

                                                  Komeetalla on iso reikä niskassa.

                                          Komeettassa esiintyy paljon maalin hilseilyä.

                                       Komeetassa ja muissa hevosissa on paljon töherryksiä.

NepoSeppo (musta hevonen)

NepoSeppo on ainoa musta hevonen. Sillä on reikä takapuolessa ja häntä on irti.
Sen jalka on myös irronnut lähiaikoiona. NepoSeposta on myös maali alkanut hilseillä.

                                          (Kuvassa NepoSeppo alhaalta päin, kuvassa maali hilseilee.)

                 

                                        (Kuvassa näkyy kuinka hevoselta on irronnut häntä.)

Hevosella on kulumaa jalasssa siten, että nähtävästi kaikki poikenneet jalat eivät olekkaan ilkivaltaa vaan sitä että hevoselle on noustu jalan kautta.

Tässä kuva NepoSeposta koko komeudessaan.

Torstaina 4.4

Tikkurilan Metropolian ammattikorkeakoulun konservointilinjan opiskelijat tulivat käymään koulussamme. Meidät jaettiin ryhmiin joissa saimme vauriokartoituslaput. Niihin piti piirtää oman hevosen vauriot. Jokaiseen ryhmään tuli viisi oppilasta paitsi yhteen. Ryhmiin tuli kaksi opiskelijaa.
Saimme myös laput johon piti kirjoittaa keksitty nimi, omistajat, tekijät, sijainti ja hoitajat.
Keksimiämme nimiä olivat: Planco, Brownie Perttinen, Komeetta, Pena ja Neposeppo.
 Kun olimme täyttäneet laput, lähdimme hevosten luo. Opiskelijat ottivat näytteitä ja me kuvasimme hevosten vauriot ja piirsimme ne vauriokartoituslappuihin. Lähdettyämme hevosilta juttelimme hevosten kunnosta ja vaurioista, mietimme myös miten voisimme parantaa hevosten turvallisuutta.
Luokkamme oli yhtä mieltä siitä, että hevoset ovat surkeassa kunnossa!

BLANCO-valkoinen hevonen

Meidän ryhmämme hevonen on  Blanco eli keskimmäinen valkoinen hevonen. Blanco ei ole kovin hyvässä kunnossa. Siltä puuttuu vasen jalka, maali halkeilee kaikkialta ja epämääräisiä töherryksiä on jonkin verran. Sammalta esiintyy hevosen harjan ja varsinkin satulan alueella.

Blanco vietiin metropoliaan ammattikorkeakouluun Tikkurilaan, jossa sitä tutkitaan.

Blancon avulla saadaan tietoa myös muiden hevosten yleiskunnosta.

Vaikka Blancossa on paljon korjattavaa, on se silti hyvässä hoidossa Tikkurilassa ja sille valkenee toivottavasti valoisampi tulevaisuus. Ylläolevassa kuvassa näkyy Blancon puuttuva raaja. Sen alta paljastuu hevosen ruosteinen tukiranka ja uretaania.

Blanco on myös joutunut tuhrujen kohteeksi kuten jalasta huomaa. Jatkossa pyrimme estämään mahdolliset ilkivallat. Eikö olekin totta, että kaikkilla on hauskempaa puhtaassa ja hyvinvoivassa ympäristössä.

Tekijät: Ryhmä nro.3 (Blancon ryhmä)

Mitkä Sirkushevoset?

Sirkushevoset saapuivat Keravan keskustaan vuonna 1979. Niiden tarkoitus oli alunperin viihdyttää ihmisiä ja muistuttaa Keravan sirkus- ja tivolitoiminnasta.
     Hevosia oli alunperin tarkoitus hankkia vain yksi, mutta keravalaiset innostuivat ideasta ja yhteiskeräyksen tuloksena saatiinkin viisi hevosta. Sirkushevoset ovat siis keravalaisten rahoittamia, joka tarkoittaa, että muistomerkki kuuluu kaikille keravalaisille.
     Ne on suunnitellut Antero Poppius ja toteuttanut Heikki Häiväoja. Aikojen saatossa muistomerkki on rapistunut ja joutunut ilkivallan kohteeksi. Vaikka alunperin ajateltiin, että lapset saisivat leikkiä ja ratsastaa niillä, se ei ole enää turvallista.
    Pitäisikö lasten jatkossakin päästä leikkimään hevosilla? Vai pitäisikö ne pitää vain katseltavina? Jos hevosille kiipeäminen kielletään haihtuuko samalla alkuperäinen idea ihmisten ilahduttamisestakin?

Tehnyt: 5B:n oppilaat Anni, Mari ja Carla

Kummiluokan ja esinekonservaattoriopiskelijoiden ensitapaaminen

Kummiluokan tarinoita ennen tapaamista:

Sirkushevosten tarina Tuomo 5b

Yllättäen näin valoa. Minut oltiin pystytetty ystävieni viereen. Olin aika ylpeä itsestäni, koska olin muisto Sirkus Sariolasta. Olin ollut pystyssä monia vuosikymmeniä ja yllättäen joku alkoi hakata minua takaapäin. Mutta koska olin patsas en nähnyt taakseni. Tämä toistui monta kertaa ja minulta katkottiin jalkoja ja häntiä. Minut korjattiin ja rikottiin. Oli niitä mukaviakin lapsia, mutta mikään leikki ei kestä ikuisesti.

Eräänä päivänä lapsiporukka tuli. Luulin heidän rikkovan minua. He alkoivatkin tutkia meitä. Kuulin heidän puhuvan meidän korjaustyöstä. Ehkä parhaat päivämme eivät olekaan loppu. Toivottavasti kuuntelitte minua, nimittäin en jaksa kertoa tätä tarinaa uudelleen. Loppu

Auttakaa meitä Martta 5B
Olen seissyt neljän ystävä-hevosen kansa jo monta vuotta. Katsellut, kun lapset ratsastavat meillä ja ovat leikkineet milloin ritaria milloin prinsessaa, mutta nyt meitä on rikottu ja meihin on piirretty. Kaikki alkoi, kun iso poikaporukka tuli ja katkaisi kaveriltani jalan. Olemme kyllästyneet siihen, että meitä tuhritaan ja jalustojamme roskataan. Myös se, että lapset eivät uskalla tulla leikkimään meillä, koska takanamme on yleensä aikuisia jotka ovat humalassa. Meitä on myös korjattu teipillä, mutta haluaisimme, että meille tehtäisiin kunnon kunnostus.

t: Zorro johtajahevonen ja muut.

Sirkushevoset Valtteri

Menimme luokan kanssa katsomaan keskustaan missä kunnossa Sirkushevospatsaat ovat. Vauriot: jalkoja poikki, häntiä poikki, pienesti grafiittia, väri halkeile. Menimme katsomaan niitä, koska osallistuimme niiden korjaustöihin, jossa korjataan ne vanhaan kuntoon. Sinänsä meidän luokka ei korjaa siellä yhtään mitään van olemme tavallaan niin kuin projektin kummiluokka. Korjaajien pitää saada heilunta loppuman ja kaikki listaamani viat korjattua. Kun korjaustyöt ovat loppuneet , pääsemme katsomaan korjaajien tiloja. 

Kristiina 5b
Me ollaan seisty täällä liikkumattomina jo kauan. Kestetty kun meitä tatuoidaan tusseilla, tai vedetään hännästä. Meidän laidunta saastutetaan Hesburger-juomatölkeillä ja tyhjillä sipsipusseilla. Joka päivä me vanhenetaan. Rappeudutaan ja aletaan horjua kunnes lopulta kaadutaan. Täällä me sirkushevoset patsastellaan. Vaikka ollaan Keravan symboli, ni välitetäänkö meistä? Ei! Ihastellaanko miten komeita oreja me ollaan? No ei tietenkään. Hyvä jos meitä ees näkee tän törkykasan alta… Mut kyl me iloaki saadaan ku pikkulikat tulee ratsastaan. Ku vanhempien pitää olla niin kauheita tosikkoja! Miksei muka mimmit saa ostaa heppaa? Miks pitää tyytyä johonkin keppihevoseen ku vois saada ihka oikean tamman! Mekin ollaan ihan oikeita... Ei vaan ostata liikkua. Mut sepä onkin meidän sirkushevosten ainoa ilonaihe. Tosin onhan sekin iha kivaa et Keravan Keskuskoulun 5b ja pari muuta tulee parantamaan meiän haavat…

Keravan keskuskoulun 5b, hankkeen kummiluokka, ja Metropolian esinekonservointilinjan opiskelijat tutustuivat toisiinsa ja hanke esiteltiin koululaisille. Mukana ensitapaamisessa oli myös Keravan taidemuseon museolehtori Laura Kauppinen ja tietenkin kummiluokan oma opettaja Hanna-Maria Antikainen. Kummiluokka ja konservaattoriopiskelijat jaettiin viiteen ryhmään, niin että jokaisessa ryhmässä oli viisi koululaista ja heitä opastamassa kaksi konservaattoriopiskelijaa.

Jokaisella ryhmällä oli käytössään oma digikamera, jolla Sirkushevosia voitiin dokumentoida ja tallentaa. Ryhmät siirtyivät Sirkushevosten luokse tekemään vauriokartoitusta kaaviopiirrustuksiin. Hevosten vauriot merkittiin neljältä suunnalta eri värein kaavioihin koululaisten toimesta. Konservaattoriopiskelijat näyttivät kuinka hevosten maalipinnasta otetaan näyte skalpellin avulla näytepurkkiin. Myöhemmin koululaiset tulevat tutustumaan Tikkurilaan konservointiosastolle ja konservaattoriopiskelijat näyttävät kuinka näyte tutkitaan. Konservointitoimenpiteitä suunnitellessa on tärkeätä tietää konservoitavan kohteen materiaalit mahdollisimman tarkasti. Konservointikohteen dokumentointi niin ennen konservointia, sen aikana ja konservoinnin jälkeen on myös erittäin tärkeä työvaihe.

Koululaisten puuhastellessa hevosten kanssa selvisi, että koukussa olevat etujalat ovatkin todennäköisemmin rikkoutuneet käytön kuin ilkivallan seuraksena, sillä lapset nousivat hevosten selkään käyttäen apuna enemmän koukussa olevaa jalkaa. Jalat ovat siis olleet kovan rasituksen alaisina ja ajansaatossa antaneet periksi.

Vauriokartoituksen ja dokumentoinnin jälkeen siirryttiin takaisin koululle käymään ryhmien kesken läpi, minkälaisia vaurioita koululaiset olivat huomanneet. Tässä vaiheessa konservaattoriopiskelijatkin huomasivat paljon uusia vaurioita, kun Sirkushevosia oli tarkasteltu uusin silmin. Pohdittiin myös muun muassa mitä Sirkushevosten valmistajilta olisi hyvä kysyä, kun heitä mennään tapaamaan. Suunniteltiin koululaisten tutustumiskäyntiä Tikkurilaan, jossa maalinäytteen tutkimuksen lisäksi kuvaamme röntgenillä Sirkushevosia, jotta näemme niiden rakenteen sisään. Keskusteltiin myös siitä, miten olisi mahdollista estää Sirkushevosiin kohdistuvaa ilkivaltaa, miten koululaisten mielestä hevoset pitäisi entisöidä, minkälaista väkeä paikalla liikkuu ja arvelevatko koululaiset että heidän osallistumisensa projektiin vähentäisi muiden koululaisten mahdollisesti aiheuttamaa vahingontekoa Sirkushevosia kohtaan.

Kuvassa konservaattoriopiskelija Aleksi Pienimäki esittelee näytteenoton saloja koululaisille.

 

 

Tervetuloa Keravan kirjastolle ke 8.5 klo 14-17 kertomaan muistojasi Sirkushevosista!

Voit tuoda mukanasi myös taideteokseen liittyviä valokuvia, jotka voimme palauttaa myöhemmin takaisin. Tahtoisimme lisäksi kuulla, mitä Sirkushevoset merkitsevät keravalaisille ja mielipiteitä mitä teokselle tulisi tehdä.

Paikalla muistoja keräämässä esinekonservointilinjan opiskelijoita.

Keravan kauppakaarella sijaitseva Sirkusmuistomerkki tunnetaan kaupunkilaisten keskuudessa Sirkushevosina. Vuonna 1979 julkistettu teos on hankittu keravalaisen talkootyön tuloksena kunnioittamaan paikallisen Sariolan tivoli- ja sirkussuvun maineikasta toimintaa. Sirkusmuistomerkki suunniteltiin alusta alkaen toiminnalliseksi taideteokseksi, jossa lapset saavat leikkiä. Pyrkimys oli tuottaa iloa, jota jo veistoksen paljastuspuheissa muistutettiin, että maailmassa ei ole koskaan liikaa. Yhteisön rakastama teos on nykytilassaan kuitenkin vain menneisyyden kajastus. Lasikuitupintaiset viisi hevosta ovat päässeet vuosien varrella huonoon kuntoon. Ajan aiheuttaman kuluman lisäksi niitä on töhritty ja osalla hevosista puuttuu myös jäseniä.

Sirkushevoset sairastaa on Keravan taidemuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun esinekonservointilinjan pedagoginen hanke julkisten veistosten konservoinnista. Hankkeessa konservoidaan Keravan taidemuseon kokoelmaan kuuluvan Sirkusmuistomerkki -teos. Teoksen konservointiin osallistuu hankkeeseen mukaan valittu erityinen kummiluokka, Keravan Keskuskoulun 5b. Oppilaat osallistuvat teoksen konservointiin sen eri vaiheissa, tiedonkeruuseen sekä tiedon välittämiseen. Tietoa kerätään ja jaetaan julkisista veistoksista, niiden merkityksestä kaupunkitilassa sekä julkisten taideteosten ylläpidosta ja konservoinnista.

Sirkushevoset sairastaa -hankkeen yhteistyökumppanina toimii Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen kaupunkiympäristöyksikkö. Kaupunkiympäristöyksikkö suunnittelee ja toteuttaa veistoksen valaistuksen sekä vastaa jalustan ja alueen tarvitsemista parannustöistä.
Sirkushevoset sairastaa sai Museovirastolta innovatiiviset hankkeet -apurahan. Sirkushevoset sairastaa toteutetaan vuonna 2013, joka on myös Sariolan sirkus- ja tivolitoiminnan juhlavuosi. Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 125 vuotta Sariolan tivolitoiminnan aloittamisesta.